Näkemisen mittaaminen

Otsikko ”näkemisen mittaaminen” on valaistussuunnittelija Timo Mattilan ensimmäinen kommentti, kun häneltä kysyttiin muutaman viikon käyttökokemuksia LMk 2000 -järjestelmästä. Mattila kertoo käyttäneensä järjestelmää muun muassa saneerauskohteissa alkutilanteen kartoittamiseksi sekä näköergonomiaa heikentävien kohtien mittaamisessa.

Sisätilojen työkohteiden valaistus standardin sFs-en 12464-1 näköympäristö määritellään tärkeimmiksi tekijöiksi:

• luminanssijakauma
• valaistusvoimakkuus
• häikäisy
• valonsuuntaus
• valon väri- ja värintoisto-ominaisuudet

Juuri näitä asioita pystytään tehokkaasti mittaa-maan kuvantavalla LMk 2000 -järjestelmällä.

Mittauksen tulee tapahtua silmien tasolta esimerkiksi työpöydälle.Kuvakulma säädetään kameran zoomin avulla vastaamaan katselualaa. Väärävärikuvaa voidaan tämän jälkeen ryhtyä mittaamaan PC:n näytöllä. Tallennetuista kuvista kohdetta voidaan tämän jälkeen koska tahansa käydä näytöllä mittaamassa. Perinteistä luminanssimittaria käytettäessä kuluu paljon enemmän aikaa ja mittausepävarmuus kasvaa. Valaistusolosuhteet saattavat muuttua mittauksen kestäessä, ja mittaus pitää aina uusia, jos halutaan tarkentaa joitain yksityiskohtia.

Kuvantavasta valomittauksesta on lyhyessä ajassa saatu hyviä kokemuksia. Tämä toimintatapa on asiakaslähtöinen. Kuvasta on paljon helpompi selvittää vallitsevan valaistuksen korjattavat kohdat kuin selvittää ne monisanaisesti. Vertailemalla korjaamattoman ja korjatun tilan kuvia luodaan ilmeikkyyttä asiakasneuvotteluihin.

Ulkovalaistus
Katu- ja tievalaistusmittauksissa ollaan jo täysin siirrytty käyttämään vääräväritekniikkaa. Nopeilla kameroilla voidaan  kuvantaa 80 km/h ajaen. Kuvantavien järjestelmien johtava valmistaja TechnoTeam bildverarbeitung GmbH tulee alueelta, jossa on pitkiä tunneleita. Ohjelmat ovat kehittyneitä Saksan tielaitoksen vaativien määräysten ansiosta.

Teknistyvä kaupunkiympäristö luo paineita valaistussuunnitteluun. Valomeren ja lasipintojen aiheuttamien heijastusten kokonaishallinta on vaativa tehtävä. Kuvantava valonmittaus on tässäkin ainoa varteenotettava menetelmä. Ohjelmien avulla pystytään laskemaan häikäisy- ja kontrastiarvoja.

Valaistussuunnittelija Mattila on käyttänyt kuvantavaa järjestelmää myös maisemavalaistuksen suunnittelussa. Hän on mitannut vallitsevan luminanssitason, josta kontrastisuhteiden laskennan jälkeen on voitu säätää kohteen luminanssitaso siten, että näkyvyys on taattu ilman ylimitoitusta.

Valonjakokäyrät
Valmistajien on pystyttävä esittämään valonjakokäyriä valaisimistaan. tuote-kehitysvaiheessa pienikin heijastimen muodon muutos voi merkittävästi parantaa valaistus tulosta. LMk 2000 -kameralla ja -ohjelmalla pystytään hyvään tarkkuuteen ja vastaavuuteen, verrattaessa laboratoriomittauksiin. Kuvantavalla menetelmällä pystytään helposti kuvaamaan ja vertaamaan eri valolähteiden  valonjakokäyriä, silloin kun ne eivät ole tiedossa.

Näyttötaulut ja merkkisymbolit
Urbaanissa ympäristössä kulkijalle tiedotetaan monia tärkeitä asioita. Tieto on pystyttävä rekisteröimään nopeasti. Kuvantavalla tekniikalla selvitetään valontasaisuus ja katselukulmat. Linja-auto ja- juna-asemilla on näyttötaulut usein asennettu näkövammaisille liian korkealle, ja menemällä lähemmäksi saattaa muuttunut katselukulma häivyttää tiedon kokonaan. LMk 2000 -järjestelmällä voidaan analysoida yksittäisten symbolien sisäistä valontasaisuutta, mikä auttaa tuotekehitystä.

Uudet energiatehokkuusdirektiivit korostavat valaistustekniikan standardien merkitystä. Valaistus- ja valaisinstandardien mukaan toimien direktiivien olennaiset vaatimukset täyttyvät.

TECHNOTEAM BILDVERARBEITUNG

Kuvantava valomittaustekniikka mahdollistaa uudelle tehokkaalle suunnittelulle merkittävästi paremmat lähtökohdat kuin perinteinen yksipistemittaus. Kohde kuvataan ja kuvat siirretään PC-ohjelmaan, jossa voidaan aloittaa varsinaiset valaistusmittaukset. Säilyttämällä kuvia voidaan kohdetta käydä mittaamassa aina uudelleen ja uudelleen.

Kuvassa LMK Mobile Advanced